Trainer doctors’ activities to support learning at work in specialty training for Occupational Health | Printtiposteri
Leena Ala-Mursula, Ritva Horppu, Virpi Liukkonen, Kati Päätalo
Oulun yliopisto, Työterveyslaitos, Tampereen yliopisto
Työterveysneuvottelut ja sairauspoissaolot työterveyshuollossa | ePosteri
Salla Atkins, Tiia Reho, Nina Talola, Ulla Ojajärvi, Mervi Viljamaa, Markku Sumanen ja Jukka Uitti
Tampereen yliopisto
Työterveysneuvottelu on yksi työterveyshuollon työkaluista osatyökykyisen työntekijän tukemisessa. Parhaimmillaan se on neutraali kohtaaminen, joka käydään keskustellen työ- ja toimintakykyä rajoittavista tekijöistä. Pyrkimyksenä on työntekijää ja työnantajaa tyydyttävä sopimus työntekijän tulevaisuudesta. On tärkeää tietää miten työterveysneuvottelut vaikuttavat työntekijöiden työhön, kuinka paljon niitä pidetään ja ketä niihin osallistuu. Tällaista tutkittua tietoa ei kuitenkaan ole saatavilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa työterveysneuvotteluista yksityisessä työterveyshuollossa.
Tutkimuksen aineisto koostuu Pihlajalinna Työterveyden toimipisteissä 1.1.2013 – 31.12.2015 pidetyistä työterveysneuvotteluista. Työterveysneuvotteluiden tiedot kerättiin manuaalisesti potilastietojärjestelmästä, työterveysneuvottelumuistiosta ja potilaskertomuksesta. Jokainen neuvottelumuistio avattiin ja siitä kerättiin luokiteltu tieto, käyttäen pseudonymisoituna ID:ä Pihlajalinnan asiakasnumeroa. Tämän ohella kerättiin data kaikista tuona aikana kirjoitetuista sairauspoissaoloista, jotka yhdistettiin työterveysneuvotteludataan.
Pihlajalinna Työterveydessä käytiin yhteensä 1926 työterveysneuvottelua, joissa oli mukana 1223 asiakasta. Neuvotteluja käytiin 3 %:lle asiakkaista. Naisilla oli hieman enemmän neuvottelukertoja, kuin miehillä (1,6 vs 1,7 kertaa). Enimmillään yhden työntekijän työkyvystä neuvoteltiin 9 kertaa. Ensimmäisiä neuvotteluita käytiin 1223 kertaa. Työterveysneuvotteluita pidettiin kaiken ikäisille työntekijöille (vaihteluväli 19 – 66 vuotta), enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Ensimmäiseen neuvotteluun osallistuneiden naisten keski-ikä oli hieman korkeampi kuin miesten. Työterveysneuvottelujen kirjauksessa oli vaihteluita: kun 90 päivän sääntö oli neuvottelun syynä 7% neuvottelumuistioissa, 25%:lla neuvottelun käyneistä oli yli 90 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja.
Työterveysneuvottelut ovat tärkeä työterveyshuollon työkalu. Ohjeistusta tarvitaan neuvotteluiden kirjaukseen.
Miksei ammattitauti löydy? | ePosteri
Heidi, Furu, Ari Kaukiainen, Hanna-Kaisa Hyvärinen ja Markku Sainio
Doctagon/Työterveyslaitos
Ammattitautien alidiagnostiikka on maailman laajuinen haaste. Liuotinaivosairaus on työperäisen liuotinaltistumisen aiheuttama ammattitauti, joka tyypillisesti aiheuttaa kognitiivisia oireita. Suomessa työterveyshuolto seuloo altistuneita työntekijöitä lakisääteisissä terveystarkastuksissa säännöllisesti, ja tarkastusten sisältö on hyvin ohjeistettu.
Huolimatta pakollisesta ja kattavasta seulontasysteemistä, tuore seulontatutkimus löysi Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta 18 uutta liuotinaivosairaustapausta.Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miksei kattava terveystarkastusjärjestelmä ollut löytänyt noita ammattitautitapauksia.
Tutkimuksessa analysoitiin sairauskertomusmerkinnät löydetyiltä liuotinaivosairaustapauksilta. Kertomuksista selvitettiin, olivatko tarkastukset toteutuneet, kuinka usein, tekikö ne terveydenhoitaja vai lääkäri, oliko altistumisesta ja muistioireista kysytty, oliko suositeltu seulontamenetelmä käytössä, oliko ammattitautiepäily herännyt, ja jos oli, oliko diagnostinen prosessi keskeytynyt jossain vaiheessa.
Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että terveystarkastukset olivat keskittyneet enemmän kansantautien, kuten ylipaino ja verenpainetauti, seulontaan kun ammattitautiseulontaan. Lisäksi suositeltuja seulontamenetelmiä ei oltu aina käytetty, ja esiin tuli myös tiedon puutetta liuotinaivosairaudesta. Löydökset viittaavat siihen, että ammattitaudit ovat alidiagnosoituja myös maissa, joissa on kattavat lakisääteiset seulontajärjestelmät.
TYÖKE- Verkostoilla tehoa SOTE:en, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen | ePosteri
Hanna Hakulinen
Työterveyslaitos
TYÖKE- Verkostoilla tehoa SOTE:en, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen hanke on ESR:n rahoittama hanke vuosille 2017–2020. Hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varmistaa, että SOTE- muutoksessa rakentuu toimiva työikäisten terveydenhuolto, joka vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin.
Hankkeen päätoteuttaja on Työterveyslaitos. Osatoteuttajia ovat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Laurea-ammattikorkeakoulu.
TYÖKE- hankkeen toiminta etenee kolmena aaltona kattaen koko Suomen. Hankkeen kehittämistyö on aloitettu neljän maakunnan alueella, seuraavaa aaltoa valmistellaan kuluvan syksyn aikana. Kehittäminen käynnistyy alkukartoituksella, jossa määritellään maakunnan tavoitteet ja tarpeet sekä sovitaan alueellisen toiminnan painopisteistä ja vastuunjaosta yhdessä toimijoiden kanssa. Hyviä käytäntöjä jaetaan maakuntien välillä läpi hankkeen.
Hankkeen valtakunnallisena ja yhteiskunnallisena tuloksena työterveyshuolto on toiminnallisesti integroitu selkeä osa muuttuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Työikäisen terveydenhuolto toimii maakunnissa selkeästi, roolitetusti ja asiakaslähtöisesti. Työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden välinen yhteistyö paranee. Alueellisia yhteistyömalleja syntyy.
TOIKE-hanke Toimintakykykeskus – maakunnalliseen SOTEen osatyökykyisen polut työkykyyn, työhön ja työllisyyteen | ePosteri
Sinikka Karhu, Tuula Haukka-Wacklin, Miisa Visakorpi, Anne Sundberg, Anni Mäkelä, Tuija Cojoc ja Virpi Heikkinen
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tiedekeskus, TOIKE-hanke
Pshp on mukana STM:n OTE-kärkihankkeessa, jossa rakennetaan maakunnallista SOTE-mallia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, Kelan, sosiaali- ja työelämäpalveluiden rajapinnalle. Verkostomainen palvelukokonaisuus tukee osatyökykyisten mahdollisuuksia hoitoon, kuntoutukseen ja työllistymiseen. Pshp:n hanke kohdentuu henkilöille, joilla on vaikeuksia tuki-ja liikuntaelinsairauden vuoksi pysyä, palata tai päästä työelämään.
Yhteistyö terveydenhuollon ja työelämätoimijoiden kesken on välttämätöntä tavoitteelliselle työkyvyttömyyden ehkäisylle, koska osa työllisistäkin jää työterveyshuollon ulkopuolelle. Työttömien työkyvyn arviointi ja tukeminen on jäänyt vaillinaiseksi. Erikoissairaanhoidossa hoitopolkua rakennettaessa työkyvyn arvio jää usein katveeseen. Pitkittyneet tutkimus- ja hoitojaksot ja haittaavat kivut edesauttavat ammatti-identiteetin haurastumista.
Hankkeessa kokeillaan matalankynnyksen toimintaa ilman lähetettä. Terveydenhuollon ja työllisyystoimijoiden rajapinnalle rakennetaan toimintakykykeskus, johon asiakkaat ottavat itse yhteyttä. Hanke jakautuu kliiniseen ja verkostotyöhön. Kliinisessä työssä etsimme asiakkaan kanssa vaihtoehtoja, joiden avulla hän voi palata työelämään nopeasti. Verkosto rakentaa SOTE-mallia työpajoissa ja muussa yhteistyössä palvelumuotoilun keinoin.
Hankkeen jälkeen osatyökykyinen tunnistetaan verkoston eri organisaatioissa. Asiakkaille tuotetaan segmentointiin perustuvia asiakaspolkuja, jotka edistävät työhön paluuta tai työllistymistä. SOTE:en on luotu työkyvyn tuen verkostomainen malli ja sitä tukeva toimintakykykeskus, joka on yleistettävissä. Hanke antaa välineitä SOTE-päätöksentekoon ja työkyvyttömyyden tavoitteellisen ehkäisyn ja seurannan indikaattorien suunnitteluun.
Hanke lisää työkykytietoisuutta ja työkyvyn tukemisen mahdollisuuksien tuntemista tulevan maakunnan eri toimijoiden keskuudessa. Hankkeen ansiosta työkyvyttömyyden ehkäisyn merkitys korostuu terveydenhuoltojärjestelmässä. Sairauspoissaolojen kirjoittamisen sijaan aktivoidaan ohjaamista varhaiseen, tarkoituksenmukaiseen ja oikea-aikaiseen kuntouttavaan polkuun. Viestintä ja koulutus ovat osa hanketta ja ne suuntautuvat kaikille toimijoille.
Työterveys Aallon käytössä olevat digitaalisuutta hyödyntävät menetelmät| ePosteri
Irja Korhonen ja Marianne Rytkönen
Itä-Suomen yliopisto
Työterveys Aallon laatujärjestelmä on rakennettu toiminnanohjausjärjestelmä IMSiin sellaiseen muotoon, jossa pääprosessit on kuvattu selkeästi ja jokaisen ammattiryhmän tehtävät prosessissa on määritelty tarkasti. Käyttäjälle näkyy aina vain viimeisin versio kustakin ohjeesta, oma Aallon tietopankki aiheesta ja linkit tiedonlähteisiin.
Asiakasraportointi saadaan toteutettua halutulta aikaväliltä kullekin organisaatiolle. Myös alaorganisaatioiden tarkastelu on mahdollista. Raportti sisältää työterveyshuollon kustannusanalyysin sekä sairauspoissaoloanalyysin sekä koosteen työterveystoiminnasta.
Sähköisillä terveystarkastuksilla seulotaan vastaanotolle tulevat ja sen avulla voidaan antaa suosituksia. Etävalmennus on yhdessä sovittujen tavoitteiden seurantaa, joka voidaan räätälöidä omaan mobiililaitteeseen. Siinä valmentaja (vastuutyöterveyshoitaja/työterveyspsykologi/työfysioterapeutti) seuraa tilannetta omalta koneeltaan ja kommentoi tarvittaessa. eTyöterveysAalto on tietoturvallinen yhteydenpitokanava esimiehille/kaikille asiakkaille, ja toimii sähköpostina, chattina ja videovastaanottona. Sen avulla voi lähettää liitteitä, videokuvaa ja kuvia. Esimiesportaalin avulla esimiehet voivat ilmoittaa uudet ja poistuneet työntekijät sekä poissaolot suoraan järjestelmään. Lisäksi käytössä on Tekstiviestimuistutus varatuista ajoista, Asiakastyytyväisyyden jatkuva mittaus (Surveypal), Nettiajanvaraus, CRM järjestelmä, asiakkuuksien hallinta ja asiakasviestintä, Qlikview ja talouden raportointijärjestelmä.
Haasteet: Olemme rakentamassa Asiakassegmentointia jäljellä olevan työkyvyn mukaan. Kyseessä on louhintatyökalu potilastiedoista, jonka avulla voidaan tunnistaa työkykyriski jo varhain, ennen kuin pitkä sairauspoissaolojakso alkaa. Kyseessä on vastuutyöterveyshoitajan työväline, jolla kontaktoidaan riskissä olevat.
Kuntoutuksen- ja työkyvynarvioinnin poliklinikka erikoistumispaikkana Terveystalossa | Printtiposteri
Anna Lamminpää, Heikki Poussa ja Janne Liinavirta
Terveystalo Oy
Työterveyshuolto on ala, jossa kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen tuntemus ovat keskeisiä osaamisalueita. Työkyvyn arviointi on osa lähes jokaista asiakaskohtaamista. Työterveyshuollon erikoistumiskoulutukseen kuuluu kuuden kuukauden kuntoutusjakso. Perustimme kuntoutuksen ja työkyvynarvioinnin poliklinikan alkuvuodesta 2017. Anoimme ja saimme HY:n professorilta luvan toimia projektiluonteisesti erikoistumispaikkana.
Poliklinikka perustettiin Lahteen, koska yksikössä on useita erikoistuvia työterveyslääkäreitä, joilta ko. jakso puuttuu. Yksikön koko on sopiva, siellä toimii kuntoutuksen ja työkyvyn arviointiin suuntautuneet erikoislääkärit (mm ortopedi, psykiatri, fysiatri), työkykyvalmentaja, psykologi, neuropsykologi ja fysioterapeutti. Hoitopolkujen sujuvuus on yhteinen tavoite. Johto on sitoutunut poliklinikan toimintaan.
Kuntoutuslääkärille ohjautuu työntekijöitä, joilla työkyky on alentunut ja hän tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman tai työkykyarvion. Kuntoutuslääkäri koordinoi moniammatillisen poikkileikkaustutkimuksen ja tekee ajankohtaisen työkykyarvion, jonka pohjalta tehdään suunnitelmat ja tarvittavat lausunnot sekä pidetään neuvottelut työnantajan ja lähettäjän kanssa. Vakuutuslääketieteellinen arviointi ja kuntoutuksen mahdollisuudet tutkitaan.
Poliklinikkatoiminnan myötä moniammatillista yhteistyötä on tehostettu ja työkykyvalmentajan palvelut on otettu aktiivisesti käyttöön. Poikkileikkaustutkimuksen tekeminen on aikaa vievää. Pidemmät vastaanotto- ja paperityöajat sekä moniammatillinen tuki antavat mahdollisuuden syventyä työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin. Yksikön sisällä on arvostettu mahdollisuutta second opinioniinja haastavien tapausten kokonaisarviointiin.
Projektista on jäljellä vielä reilu vuosi. Erikoistuvien mielestä jakso on ollut opettavainen ja haastava. Kuntoutusasiakkaiden kokonaisvaltaisen tutkimuksen lisäksi jaksolla sovitaan tutustumiskäynnit vakuutuslaitoksiin ja kuntouttajiin, perehdytään alan kirjallisuuteen sekä tehdään oma tutkimus- tai kehitysprojekti. Kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen syvällinen tuntemus on erikoistumisjakson päättyessä selkeä tavoite ja kirkas päämäärä.
Tupakoinnin lopettamisen tueksi kehitetty Skipster-mobiilipelisovellus
Maarit Malin
Helsingin yliopisto, Clinicum
Skipster-sovelluksen avulla tuetaan työikäisten nikotiinituotteiden käytön lopettamista ja vähentämistä terveyttä tukevaa pelillisyyttä hyödyntämällä. Sovellus tukee käyttäjän sisäistä motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen, ja seuraa käyttäjän terveydentilaa tupakoinnin lopettamisen aikana. Skipster toimii kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa kannustaen käyttäjää lopettamispyrkimyksissä.
Tupakointi on merkittävä estettävissä oleva terveysriski.Tupakoinnin lopettaminen omin avuin on vaikeaa, vain kolme sadasta onnistuu itsenäisesti ilman tukimuotoja.Erilaisille tukimuodoille on tarvetta.Tupakoinnin lopettamisen tuki työterveydenhuollossa -tutkimushankkeen osaprojektissa kehitettiin muiden tukimuotojen rinnalle terveysteknologinen mobiilipelisovellus vastaamaan lisääntyviin digitaalisiin käyttäjätarpeisiin.
Sovellusta testataan lokakuussa hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien kahden työterveyshuoltoyksikön ja heidän asiakasyritystensä kanssa. Kyseiset yksiköt ovat rekrytoineet mukaan asiakasyritystensä tupakoinnin lopettamisesta tai vähentämisestä kiinnostuneita tupakoivia työntekijöitä.Viiden viikon kuluttua käyttöönotosta järjestetään työpaja,jossa kootaan käyttäjäkokemukset sovelluksesta ja sen toimivuudesta tupakoinnin lopettamisen tukena.
Skpisterin ja koko hankkeen tavoitteena on lisätä onnistumisia tupakoinnin lopettamisessa tarjoamalla jatkossa työterveyshuollon palveluvalikoimaan uusia työkaluja.Sovelluksen käyttöä on tarkoitus laajentaa myöhemmin yksittäisten henkilöiden tukemisesta tiimien väliseksi kilpailuksi työyhteisön sisällä.
Sovelluksen käyttäjäkokemuksia hyödynnetään jatkokehittämisessä ja tuote pyritään saamaan työterveyshuollon aktiiviseen käyttöön muiden tupakoinnin lopettamisen tukimuotojen rinnalle.Tämä edellyttää työterveyshuollolta myös uusien työtapojen omaksumista ja omalta mukavuusalueelta poistumista.Digitaalisuus on jo osa asiakasyritysten kiinteää arkea, jonka kehityskulussa työterveyshuollon on keskeisesti pysyttävä mukana, mieluiten edelläkävijänä.
The prevalence of chemical intolerance in Finnish workers by QEESI -questionnaire | Printtiposteri
Minna Pihlajamäki, Kirsi Karvala, Markku Sainio ja Jukka Uitti
Terveystalo
The primary objective is to evaluate the prevalence of chemical intolerance in Finnish working population by studying workers attending occupational health checks. The purpose is to improve the identification of the phenomenon and to estimate its prevalence and causes in the working population, whereby prevention at different levels can be planned for vulnerable peopl.
In Finland we don´t know what is the prevalence of chemical intolerance in occupational health care. It is essential to recognize these individual when intolerance causes recurrent symptoms and restrictions to work ability in order to support their well-being and functionality.
The study design is a descriptive cross-sectional study. We recruited all workers, who attend to occupational health checks into the study in a given period. There is no exclusion criteria. The measurement and assessment method include occupational health care interviews and questionnaires including the QEESI -questionnaire.
Preliminary analyzes show that prevalence of chemical intolerance in Finland among workers is 12% . The proportion of women is over-presented in the sample, as in previous studies.
The prevalence is similar than shown in previous studies gives. The phenomenon is rather prevalent, but its impact on individuals life and work ability need to be further studied. There might be potential selection bias for those who participate study and for those who are not participating the study. This needs closer analyzing.
Kuntoutustutkimuspoliklinikan pilotti Lahden Terveystalossa | ePosteri
Poussa H, Liinavirta J, Lamminpää A
Terveystalo, työterveyshuolto, Lahti
Työkyvyn arviointi on keskeinen osa työterveyslääkärin työtä ja sitä teemme lähes jokaisessa asiakaskontaktissa. Kuntoutuksen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin poliklinikat toimivat yleensä erikoissairaanhoidossa. Perustimme poliklinikan alkuvuodesta Terveystalo Lahteen.
Kuntoutusasiakkaita oli 6 kk:n aikana 64. Iältään asiakkaat olivat 25-61 -vuotiaita (ka. 46,6). Koulutusasteena oli useimmiten 2.asteen koulutus (67%). Lähes kaikilla oli työkykyyn vaikuttava sairaus (tules 45%, mt 8%). 12kk:n aikana heillä oli ollut km. 150 sairauspvää (0-365), käyntejä tth:ssa 14.4 (0-43), työterveysneuvottelu oli pidetty puolella, erikoislääkärin tutkimuksissa oli ollut 67% ja ammatillisessa kuntoutuksessa 6% asiakkaista.
Käyntejä kuntoutuspoliklinikalla oli km. 2,1 (vaihtelu 1-8) ja yli puolella tutkimus saatiin päätökseen 2 viikon aikana (ka. 1kk). Asiakkaista 63% (n=40) tapasi moniammatillisen tiimin jäseniä: työkykyvalmentajan (38%), työpsykologin tai fysioterapeutin (33%), psykiatrin (13%) ja ortopedin (6%).
Tutkittavista 52%:lla otettiin yhteys työnantajaan tai pidettiin työkykyneuvottelu, 33%:lla työtä sovittiin mukautettavan. ESH:oon lähetettiin 17%. Lausuntoja kirjoitettiin seuraavasti: sairauspäiväraha 8, osasairauspäiväraha 9, ammatillinen kuntoutus 18, osatyökyvyttömyyseläke 8, työkyvyttömyyseläke 8, KELA:n kuntoutus 5, E-lausunto 2, epäsopivuuslausunto työhön 2. Lääkärit arvioivat tutkimuksen erittäin hyödylliseksi 24% ja hyödylliseksi 67%.
Kuntoutuspoliklinikan asiakkaat olivat ongelmiensa suhteen tyypillisiä työterveysasiakkaita, joille kuitenkin oli kasautunut erityisen paljon sairastavuutta ja sairauspoissaoloja, terveydenhuollon palveluita oli käytetty mittavasti. Työterveysyksikön yhteydessä toimivan kuntoutuspoliklinikan etuja ovat nopea ensiarviointi (<2 vkoa) saumaton yhteistyö eri erikoisaloihin, työnantajaan ja hoitavaan tiimiin.
Suurkuluttajat työterveyshuollon sairaanhoidon kentässä | ePosteri
Tiia Reho, Salla Atkins, Nina Talola, Mervi Viljamaa, Markku Sumanen, Jukka Uitti
Tampereen yliopisto
Suurkuluttajuus liittyy korkeiden terveydenhuoltomenojen ja runsaiden käyntien lisäksi heikkoon koettuun terveyteen ja heikompaan elämänlaatuun. Tutkimusasetelmasta riippuen tulokset vaihtelevat mutta perusterveydenhuollossa keskimäärin 10 % potilaista tuottaa n. 40 % käynneistä.
Aineistona käytettiin Pihlajalinna Työterveyden käyntitietoja vuodelta 2015. Työntekijät olivat iältään 18-68 vuotiaita. Vastaanottajatyyppeinä lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, psykologit.
Naiset ovat useammin suurkuluttajia. Ikä ei lisännyt lineaarisesti todennäköisyyttä olla suurkuluttaja. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnoosit sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat yhteydessä suurkuluttajuuteen.
Päätöksenteon rakentuminen työterveysneuvottelussa | ePosteri
Hanna-Leena Ristimäki, Soile Seppänen, Inka Koskela, Sanna Pesonen, Pirjo Juvonen-Posti, Johanna Ruusuvuori, Nina Nevala ja Päivi Husman
Oulun yliopisto / Työterveyslaitos
Työterveysneuvottelu vuorovaikutustilanteena on työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon tärkeä keino tukea työkykyä ja työssä jatkamista työuran eri vaiheissa. Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston konsortiohankkeessa (20152018) tutkitaan, millaisena työhön osallistumista tukevana välineenä työterveysneuvottelu näyttäytyy ja miten työntekijä, työnantaja ja työterveyslääkäri osallistuvat neuvottelun päätöksentekoon.
Työterveysneuvottelujen autenttisesta vuorovaikutuksesta, osallistumisesta päätöksentekoon tai neuvotteluissa syntyvistä päätöksistä ei ole tieteellistä tutkimustietoa eikä työterveysneuvotteluille ole luotu selkeää toimintamallia. Hanke tuottaa tietoa siitä, miten tietynlaiset vuorovaikutustavat voivat olla yhteydessä eri intressejä sovittelevaan tai niitä poissulkevaan päätöksentekoon työterveysneuvottelussa.
Tutkimusaineisto koostuu odotus- ja taustakyselyistä, videoiduista työterveysneuvottelutilanteista, haastatteluista, neuvottelumuistioista sekä työnantajien varhaisten tukien malleista. Aineistoa analysoidaan kolmella erilaisella menetelmällä: sisällönanalyysilla, keskustelunanalyysilla ja momoninäkökulmaisella analyysilla.
Tutkimuksessa kuvaillaan, millaisia työhön paluun ratkaisuja neuvotteluissa löydetään, miten päätöksenteko rakentuu neuvotteluvuorovaikutuksessa ja miten osallistujat arvioivat neuvottelun hyödyllisyyttä työhön paluu prosessissa. Tutkimustulosten avulla luodaan neuvottelumalleja, jotka edesauttavat tasapuolista vuorovaikutusta ja osallistumista neuvotteluun.
Alustavia analyyseja hyödyntämällä tutkijat ovat järjestäneet tutkimukseen osallistuneille laakareille yksiloityja stimulated recall -tilaisuuksia, joissa käsitellään mm. lääkärin tapoja osallistua ja osallistaa paatoksentekoon videoiduissa neuvotteluissa. Lisäksi tuloksien pohjalta tuotetaan digitaalinen oppimisohjelma työhönpaluuprosessia tukevista ratkaisuista.
Dialogues between the tutoring physicians and the physicians undergoing specialist training in occupational health (OH) in Finland | Printtiposteri
Marianne Rytkönen, Jarmo Heikkinen ja Kimmo Räsänen
Itä-Suomen yliopisto
The training program of specializing physicians in OH includes two years of training in contracted OH-units. Tutoring OH-specialist physicians are approved by the university. Tutors provide 2 hours of personal quidance weekly for the trainees. Earlier research on tutoring dialogues in Finland is scarce.
The purpose of this study was to describe the arrangements and contents of these dialogues.
We asked all our trainers (n = 46) to join the survey with their trainees. Four trainers and 9 trainees participated. All of the interviews and dialogues were databased and transcribed and analyzed by inductive content analysis to describe the present practices of the dialogues.
Three of the trainers organised the dialogues face to face with 1-3 trainees and one trainer organised them by Lync. Dialogues were organised with 1-2 week intervals lasting 1-2 hours each. The themes of the dialogues were agreed in advance and the participants explored them in advance, too.
Tutoring dialogues is one of the key methods of learning for the specialising physicians in OH. The dialogues are structured and based on the official learning objectives. The execution of the dialogues varied. The trainees appreciated the dialogues and the trainers consider them very useful for their proficiency, too.
Työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen kuvatut vaikutukset – kirjallisuuskatsaus | ePosteri
Soile Seppänen, Leena Ala-Mursula, Hilkka Ylisassi, Jorma Mäkitalo, Tuula Oksanen ja Panu Oksa
Oulun yliopisto / Työterveyslaitos
Työterveyshuoltojen käyttöön on 1990-luvulta alkaen kehitetty työtoiminnan hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia menetelmiä etenkin työn psykososiaaliseen kuormitukseen vaikuttamiseksi. Uudet työtoimintalähtöiset menetelmät perustuvat kehittävän työntutkimuksen teoriapohjaan. Myös työpaikkaselvityksiä on toteutettu työtoimintalähtöisesti.
Työtoimintalähtöisten työpaikkaselvitysten vaikutuksia työpaikoilla ei ole kartoitettu systemaattisesti.
Haimme kaiken julkaistun kirjallisuuden työtoimintalähtöisestä työpaikkaselvityksestä ja selvitimme, minkälaisia vaikutuksia menetelmällä on kuvattu työpaikoilla. Keräsimme ja analysoimme aineiston integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tapaan systemaattisesti.
Vaikutusten kuvaukset olivat jäsenneltävissä seuraaviin teemoihin: 1. Työolosuhteiden paraneminen 2. Työprosessien kehittyminen 3. Työn sisällöllinen uudistuminen 4. Asiakashyödyt 5. Työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen 6. Työntekijän työn hallinnan tunteen koheneminen 7. Tuen saaminen esimiestyölle.
Tämän katsauksen pohjalta sekä yksilöiden että työyhteisön tasolla työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys näyttää toimivalta. Lisäksi menetelmän kuvattiin tuottavan työprosesseihin ja asiakkaisiin liittyviä hyötyjä. Menetelmä näyttää vastaavan hyvin nykyisen työelämän uudenlaisiin hyvinvointihaasteisiin, joihin vastaamiseen kaivataan uudenlaisia toimintatapoja työterveyshuoltojen käyttöön.
Mitä työpaikkaselvityksestä seurasi asiakasorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyölle. Tulokset osallistujien arvioimana | Printtiposteri
Hilkka Ylisassi, Soile Seppänen ja Tiina Koivisto
Oulun yliopisto / Työterveyslaitos
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä hankkeessa kehitetään asiakasorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyötä laadun, vaikuttavuuden ja hyvien käytäntöjen rakentamisen kautta. Yksi yhteistyön muoto on työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys. Työpaikan ja työterveyshuollon toimijat arvioivat asiakasorganisaatiossa toteutetun työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen vaikutuksia yhteistyöhön kehittävän vaikuttavuusarvioinnin menetelmällä.
Työterveysyhteistyö asiakasorganisaation ja työterveyshuollon välillä tähtää tulokselliseen ja vaikuttavaan työterveystoimintaan. Vaikuttava työterveystoiminta suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan ja työterveyshuollon yhteistyönä ja se tukee työpaikkojen työhyvinvointia. Työn muutoksissa tarvitaan uusia, työpaikkojen henkilöstön osallistumisen mahdollistavia yhteistyön tapoja.
Kuvaamme, miten osallistujat arvioivat työpaikkaselvityksen tuloksia. Aineistona ovat kahden arviointityöpajan ryhmäkeskustelut. Pajaosallistujat olivat työpaikkaselvityksessä mukana olleita kunnallisen asumisyksikön johdon edustajia ja työntekijöitä, työsuojeluvaltuutettu sekä työterveyshuollon edustajia. Aineistosta etsittiin kuvauksia työpaikkaselvityksen tuloksista koskien yhteistyötä. Sisältö analysoitiin laadullisin menetelmin.
Työpaikkaselvityksen arvioitiin tuottaneen parannuksia ja ideoita sekä työtoimintaan että yhteistyön toimintatapaan. Työntekijät arvioivat työpaikkaselvityksen hyötyjä työn arjen kautta, jolloin kehittämisen kohteeksi nousi itse työ ja työn sujuminen, kun taas johdon ja työterveyshuollon puheissa kehittämisen kohteena olivat yhteistyön tavat ja muodot.
Kehittävä vaikuttavuusarviointi kokosi työtoimintalähtöisen työpaikkaselvitysprosessin tulokset osallistujien nähtäville ja arvioitaviksi. Eri osapuolten näkökulmien eroissa piilee työpajassa toteutetun vuoropuhelun hedelmällisyys: arki sitoo yhteistyön uudistamisen käytäntöön eikä jää siitä irralliseksi. Työterveysyhteistyö tulee nivoa työpaikan toimintoihin. Työhyvinvointia tukevien parannusten jälkeen tarvitaan yhteistyön tulosten arviointia.
Voice Disorders are Associated with Stress among Teachers
Hanna Vertanen-Greis, Tuula Putus, Jukka Uitti, Eliisa Löyttyniemi
Turun yliopisto
Tavoitteena oli arvioida koulujen sisäilmaongelmien yhteyttä opettajien äänihäiriöihin ja niiden haittaa opettajien työkyvylle.
Kosteus- ja homevaurioisissa kouluissa työskentelevillä opettajilla on arvioitu olevan muita enemmän äänihäiriöitä. Aihetta on tutkittu vasta vähän, vaikka äänihäiriöt voivat pahimmillaan vaarantaa opettajan työkyvyn ja vaikuttaa opetuksen laatuun. Opettajan työssä äänen toimivuus on välttämätöntä.
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, joka perustuu kolmessa kunnassa eri puolilla maata klusteriotannalla tehtyyn kyselyyn. Sähköinen opettajakysely toteutettiin suomenkielisen perusopetuksen kouluissa maaliskuussa 2017 (N = 1198). Äänihäiriöitä kysyttiin Simbergin ym. (2001) kehittämällä kuuden kysymyksen sarjalla viimeisen 12 kuukauden ajalta. Stressiä kysyttiin validoidulla työstressikysymyksellä (Elo ym. 2003).
Kyselyyn vastasi 1198 opettajaa 92 koulusta (vastausprosentti 33%). Naisia oli 81% ja miehiä 19%. Äänihäiriöitä esiintyi 54% vastaajista (luottamusväli 95% 51% 57%), ja naiset kärsivät äänihäiriöistä selvästi miehiä enemmän (p=0.0003). Äänihäiriöillä todettiin merkitsevä yhteys stressin (OR 3.6, CI 95% 50.9 56.5), astman (OR 2.7, CI 95% 1.8 4.0) ja naissukupuolen kanssa (OR 1.5, CI 95% 1.1 2.1).
Uutta tietoa saatiin stressin ja äänihäiriöiden merkitsevästä yhteydestä. Aineisto oli edustava (äänihäiriöiden esiintyvyys 52% 55% (p=0.75) eri alueilla), ja tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Itsearviointi voi tuottaa harhaa tutkimuksissa, ja sitä pyrittiin ehkäisemään käyttämällä kyselyä, jossa oli lyhyt, 12 kuukauden aikaikkuna.