KOKEA -projekti ja kysely työterveyshuollon kouluttajalääkäreille erikoisalan keskeisistä osaamisista ja niiden arvioinnista

Toivonen A, Reijula K, Ala-Mursula L, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto

 

Mitä, miksi ja miten?

Koko erikoislääkärikoulutusjärjestelmä on muutoksessa: tulossa ovat subjektiivista erikoistumisoikeutta rajaavat opiskelijavalinnat, valinnat suunnitellaan kohdistettaviksi alakohtaisiin koulutusväyliin ja koulutukset rakennetaan osaamisperustaisiksi. Myös sähköisten koulutuksen seurannan työvälineiden käyttöönottoa selvitetään. Näiden muutosten myötä linjakkaan koulutuksen toteuttamiseksi myös osaamisen arvioinnissa on odotettavissa muutoksia. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa on vahva halu toimia edelläkävijänä. Siitä syystä olemme yliopistoverkostossamme käynnistäneet KOKEA -projektin (KOmpetenssien KEhittymisen Arviointi). Projektin tavoitteena on (1) kiteyttää erikoisalan keskeiset osaamiset ja määrittää niihin liittyvät keskeiset ammatilliset toiminnot eli EPAt (Entrustable Professional Activities) ja (2) kehittää edelleen osaamisen kehittymisen arviointia, nykyiset arviointikäytännöt huomioiden.

Erikoislääkärikoulutuksessa oppiminen ja osaamisen kehittyminen tapahtuvat suurelta osin koulutuspaikoilla työtä tehdessä ja kouluttajalääkärin ohjauksessa. Kouluttajalääkäreillä on siten keskeinen rooli paitsi ammatillisena roolimallina myös erikoistujan oppimisen ohjaajana ja edistymisen arvioijana. Tästä syystä halusimme projektin aluksi selvittää kentällä toimivien kouluttajalääkäreiden näkemyksiä työterveyshuollon erikoislääkärin työssä tarvittavasta osaamisesta sekä osaamisen kehittymisen arvioinnista. Verkkokyselyyn kutsuttiin vastaajia Helsingin yliopiston kouluttajalääkäreistä sähköpostitse kesällä 2018. Kysely lähti 123 henkilölle ja vastauksia saatiin 45 kouluttajalta (vastausprosentti 37%).

Mitkä ovat tulokset?

Kyselyn vastanneet kouluttajat toimivat aktiivisesti ohjauksen parissa. Vastaajissa oli niin vasta-alkajia kuin konkarikouluttajia. Kouluttajat kuvasivat avovastauksissaan kolmen keskeisimmän osaamisen osalta useimmiten vuorovaikutustaitoja, kliinistä ja työkykyosaamista. Nämä osaamiset näkyvät keskeisissä toiminnoissa, kuten työkykyarvioinneissa. Kouluttajat ovat sitoutuneita erityisesti jakson alussa tehtävään arviointiin, jossa myös suunnitellaan työssä oppimisen toteutusta, mutta myös viikko-ohjauksissa toteutettavaan osaamisen kehittymisen seurantaan sekä puolivuosittaisiin arviointeihin. Mahdollisuutta päivittäiseen konsultointiin ja siten osaamisen kehittymisen seurantaan pidettiin avovastauksissa tärkeänä.  Samoin arvostettiin yhdessä tekemistä, sekä keskustelua hankalista ja mukavista asioista. Kouluttajien kokemusten mukaan erikoistuja ei yleensä pahoita mieltään arvioinnista eikä arviointi hankaloita työskentelyä, vaan enneminkin rakentava arviointi lisää luottamusta ohjaussuhteessa.