Työterveyshuollon kehittämis- ja tutkimushankkeet esiin!
Tässä seminaarissa työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit ja/tai heidän kouluttajalääkärinsä esittelevät oman työnsä tai yksikkönsä kehittämis- ja tutkimushankkeita. Hankkeet esitellään joko suullisesti tai postereina.
Itä-Suomen yliopiston työterveyshuollon tiimi on arvioinut sessioon lähetetyt abstraktit ja valinnut niistä viisi suullisessa sessiossa esitettäväksi. Suulliset esitykset pidetään torstaina 24.11 iltapäivällä kello 13.30 alkaen. Yhden esityksen pituus on 10 minuuttia, jonka jälkeen on 5 minuuttia aikaa keskustelulle. Yleisö osallistuu tilaisuudessa parhaan esityksen valintaan, ja abstraktit löytyvät tästä alapuolelta. Sessioon hyväksytyt posterit ovat esillä seminaaritilan aulassa molempina päivinä, ja niidenkin abstraktit löytyvät alta.
Ammattitautiseulonnan kustannustehokkuus – esimerkkinä liuotinaivosairaus
H Furu, M Sainio, G Ahonen, HK Hyvärinen, A Kaukiainen
Heidi Furu heidi.furu (ät) doctagon.fi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi Furulla on takanaan pitkä ura yksityisellä ja julkisella puolella työterveyshuollossa sekä Työterveyslaitoksella. Viimeiset 4,5 vuotta hän on toiminut johtavana työterveyslääkärinä ja koulutusjohtajana Doctagonilla.
Johdanto: Ammattitauteja seulotaan Suomessa laajasti työterveyshuollon lakisääteisissä terveystarkastuksissa (VnA 1485/2001). Toisaalta myös postikyselyn on osoitettu löytävän ammattitautitapauksia tehokkaasti (Furu ym. 2012, Spee ym. 2012). Kun yhteiskunnan tasolla tehdään päätöksiä, seuloa vaiko ei, on kustannustehokkuus yhä tärkeämpi tekijä. Tavoitteenamme oli tutkia liuotinaivosairauden seulonnan kustannustehokkuutta.
Metodit: Laskimme, kuinka paljon maksaa löytää yksi uusi liuotinaivosairaustapaus ammattitauti kahdella eri seulontamenetelmällä. Vertasimme postikyselyä, jota seurasi kliininen lääkärintarkastus oireisille (Furu ym. 2012), nykysuosituksen mukaiseen työterveyshuollon terveystarkastusjärjestelmään (Keski-Säntti ym. 2010).
Tulokset: Yhden ammattitautitapauksen löytäminen maksoi vaiheittaisella postikyselyn- ja lääkärintarkastuksen yhdistävällä metodilla vain 5% siitä, mitä olemassa olevalla terveystarkastusjärjestelmällä. Seulonnan kustannukset tulee katettua, jos työntekijän työura pidentyy edes neljä kuukautta. Lisäksi vaiheittainen postikysely- lääkärintarkastus-malli löysi ammattitautitapauksia enemmän kuin nykymenetelmä, ja löytyneistä tapauksista harvempi päätyi eläkkeelle verrattuna terveystarkastuksissa löytyneisiin tapauksiin (6.7% vs. 74%).
Pohdinta: Vaiheittainen kyselyn- ja lääkärintarkastuksen yhdistävä ammattitautiseulonta löysi uusia liuotinaivosairaustapauksia sekä tehokkaammin että kustannustehokkaammin, kuin olemassa oleva suositus. Tapaukset myös löytyivät aikaisemmassa vaiheessa, kun työkyky ei ollut vielä mennyt, mikä voi ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Työterveyshuollon resurssit eivät lisääntyne tulevaisuudessa, joten kustannustehokkaita seulontamenetelmiä tulee jatkossakin kehittää ja integroida käytäntöön.
Tulevaa: Tutkittua metodia pilotoidaan par’aikaa työterveyshuoltoyksikössä, jotta saadaan työterveyshuoltokentän näkemystä sen käyttökelpoisuudesta ja toimivuudesta.
Kirjallisuutta:
Furu H, Sainio M, Hyvärinen HK, Akila R, Bäck B, Uuksulainen S, Kaukiainen A. Detecting chronic solvent encephalopathy in occupations at risk. NeuroToxicology 2012; 33: 734–41.
Furu H, Sainio M, Ahonen G, Hyvärinen HK, Kaukiainen A. Cost of detecting a chronic solvent encephalopathy case by screening. NeuroToxicology 2014; 45: 253-9.
Keski-Säntti P, Kaukiainen A, Hyvärinen HK, Sainio M. Occupational chronic solvent encephalopathy in Finland 1995-2007: incidence and exposure. International Archives of Occupational and Environmental Health 2010; 83: 703-12.
Spee T, van Valen E, van Duivenbooden C, van der Laan G. A screening programme on chronic solvent-induced encephalopathy among Dutch painters. NeuroToxicology 2012; 33: 727-33.
Vaikuttavuustyökalu Etydin innovaatio ja implementaatio työterveyshuollossa Terveystalossa 2013 – 2016
Päivi Metsäniemi paivi.metsaniemi (ät) terveystalo.com
Terveydenhuollon laadun osoittamisen vaatimus on jatkuvasti lisääntyvä. Meiltä on kuitenkin puuttunut käytännön työkaluja, joiden avulla voimme näyttää toteen oman työmme laadun ja vaikuttavuuden. Terveystalossa kehitettiin ja otettiin käyttöön työkalu (Etydi) joka kerää jatkuvasti indikaattoreita potilastietojärjestelmään kertyvästä tiedosta. Tieto auttaa segmentoimaan asiakkaita tuen tarpeen mukaan esimerkiksi terveystarkastusprosessissa ja lisäksi tekemään aiempaa vaikuttavampia toimintasuunnitelmia. Tiedon avulla työterveystiimit voivat johtaa omaa työtään ja asiakasorganisaatioidensa terveyttä huomattavasti aiempaa laajemmalla mittarivalikoimalla. Tässä haluan esitellä, miten innovaatio syntyi, miten se otettiin käyttöön valtakunnallisesti ja minkälaisia tuloksia olemme saavuttaneet. Tämän työn avulla muut organisaatiot voivat oppia, miten joka päivä kertyvää tietoa voidaan ottaa hyötykäyttöön, ja mitä organisaatioiden tulisi ottaa huomioon implementoidessaan uusia innovaatiota osaksi arkityötä.
Tarvelähtöinen terveystarkastus
Toimipaikka: Terveystalo työterveyshuolto
Kirjoittajat: Minna Pihlajamäki, Sanna Solala, Sirkka Parry
minna.pihlajamäki (ät) terveystalo.com
Tausta: Terveystarkastusten vaikuttavuudesta käyty keskustelu perustuu vuonna 2012 julkaistuun Cochrane katsaukseen, joka käsitteli suuntaamattomia terveystarkastuksia. Työterveyshuollossa työterveystarkastukset ovat suunnattuja terveystarkastuksia, jotka perustuvat tarpeeseen ja joiden pohjana on työn tuntemus. Työterveystarkastuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksia ja edistää työterveyttä. Tavoitteena on myös suojella työntekijöitä työstä johtuvilta terveysriskeiltä. Terveystarkastuksissa tunnistetaan työntekijän omat voimavarat ja edistetään terveyttä työkyvyn ylläpitämiseksi. Organisaatiotasolla työterveystarkastukset antavat kokonaiskuvan henkilöstön terveys- ja työkykytilanteesta, jolloin ennaltaehkäisevät toimet voidaan kohdentaa mahdollisimman vaikuttavasti.
Tarkoitus: Uudistetun prosessin tarkoituksena on lisätä työterveystarkastuksen vaikuttavuutta toimimalla tarvelähtöisesti ja kohdentamalla työterveystoimet riskiprofiilin mukaisesti. Apuna käytetään sähköisiä tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä.
Tavoite: Uudistettu työterveystarkastusprosessi vastaa aiempaa paremmin asiakasorganisaation toiveeseen tukea henkilöstön työ- ja toimintakykyä, vähentää sairauspoissaoloja ja työterveyden kustannuksia. Henkilötasolla työntekijä saa tietoa omasta terveydestään, työkyvystään ja mahdollisista riskeistään sekä motivoivaa ohjausta ja neuvontaa oman työterveyssuunnitelmansa (Oma Suunnitelma) toteuttamiseen. Työterveystarkastus ei jää enää irralliseksi tapahtumaksi, vaan luo pohjan työuran kestävälle terveyttä ja työhyvinvointia edistävälle toiminnalle.
Toimintamalli: Uudistettu työterveystarkastus on suunniteltu tarvelähtöiseksi. Alla kuvataan uudistetun prosessin toimintamalli.
Työterveystarkastus käynnistyy, kun asiakkaalle lähetetään sähköinen Terveyskysely ja mahdolliset muut toimiala- tai altisteperusteiset kyselyt. Tutkittava vastaa niihin ja käy tarkoituksenmukaisissa laboratoriotutkimuksissa. Sen jälkeen hänet profiloidaan subjektiivisen (kysely) ja mitattavan tiedon sekä sairauskertomushistorian ja poissaolotietojen perusteella (vihreä = ei terveysriskejä, keltainen = kohonnut terveys- tai elämäntapariski, punainen = korkea terveys- ja työkyvyttömyysriski). Tämä tapahtuu Etydi –työkalun avulla, jossa eri lähteistä kerätty tieto tuodaan huomiokenttänä työterveyden ammattilaisille. Näin potilaskertomukseen vapaasti kirjattu teksti ei ”häviä” muun tiedon joukkoon vaan liputetaan riskiprofiilien kautta ammattilaisille.
Henkilö kutsutaan työterveyshoitajan terveystarkastukseen joko etä- tai lähivastaanotolle, jolloin käytetty aika ja resurssit varataan riskiprofiilin mukaisesti. Terveystarkastuksessa toteutetaan motivoivaa haastattelua hyödyntäen ja siinä tunnistetaan henkilön muutosvalmiuden aste. Kaikille laaditaan Oma Suunnitelma (=työterveyssuunnitelma), jossa henkilön terveystavoitteet ja mahdolliset hoito- ja terveyttä edistävät polut sekä seuranta-aikataulu kirjataan tekniselle alustalle. Interaktiivinen henkilön mobiili- tai verkkoympäristössä toimiva alusta mahdollistaa terveyskäyttäytymisen muutoksen pitkäjännitteisen tuen ja vuorovaikutuksen Oma Terveyden ja Etydin välillä mm. lähettämällä sovittuja muistutuksia, kyselyitä ja keräämällä henkilön omia mittaustuloksia.
Seuraamme tehtyjen Oma Suunnitelmien määrää ja niihin asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta, jota yksilö arvioi GAS -asteikon mukaisesti ((-2) – (+2)). Raportoimme organisaatioille vuosittain riskiprofiilistatuksesta ja vaikuttavuudesta.
Tulosten merkittävyys: Uudistetussa prosessissa on huomioitu erityisesti asiakaslähtöisyys (yksilö- ja organisaatiotaso). Se vastaa laajan vuonna 2015 ulkopuolisen itsenäisen tutkimuslaitoksen toteuttaman fokusryhmähaastattelun esiintuomia toiveita. Prosessissa on pyritty tuomaan LEAN –tyyppinen virtaustehokkuus osaksi työterveyshuollon ydinprosessia, työterveystarkastusta. Kehitystyö on tuottanut myös muita hyötyjä kuten hoito- ja terveyspolkujen määrittelyn. Terveystarkastuksessa pystytään keskittymään olennaiseen teknisten ohjaavien alustojen avulla. Prosessin jokainen toimenpide on suunniteltu rakenteisesti siten, että seurantatietoja voidaan kerätä uudistetun prosessin kaikista vaiheista alkaen kutsuprosessin tehokkuudesta hoitopolkujen toteutumiseen ja vaikuttavuuteen.
mElla-hankkeella työterveystarkastukseen digitaalisuutta
Silja Komulainen, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaajaOulun Työterveys liikelaitos
silja.komulainen (ät) ouka.fi
Toimii kehittämispäällikkönä Oulun Työterveys liikelaitoksessa. Hän vastaa työterveyspalveluiden sisällön kehittämisestä ja on itse aktiivisesti niitä tekemässä asiakasrajapinnassa. Oulun Työterveydessä on viime vuosina uudistettu keskeisiä työterveyshuollon prosesseja. Digitalisaatio on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia. Silja vastaa lisäksi liikelaitoksessa työterveyshuollon erikoislääkärikouluttamisesta laatukuvauksen mukaisesti ja toimii itse kouluttajana.
mElla- hankkeen tavoitteena on kehittää sähköistää työterveystarkastusta ja sen välineitä. Hankkeessa on mukana 6 kunnallista työterveyshuoltoa (Työterveys Aalto, Etelä-Savon Työterveys Oy, Soisalon työterveys liikelaitos, Kainuun työterveys liikelaitos, Rovaniemen kaupungin työterveys liikelaitos, Oulun työterveys liikelaitos). Teknologian hankkeessa kehittää Csam Health Finland Oy. Hankkeen taustalla on Oulun Työterveydessä vuodesta 2014 alkaen kehitetty sähköinen työn mukaan räätälöityvää esikysely. Kysely on toiminut hyvin työterveystarkastusta kohdentavana. Työterveyshoitajan tekemä työterveystarkastuksen kesto on lyhentynyt seuranta-ajalla 86 minuutista 44 minuuttiin määrien kasvamatta. Hanke toteutetaan vuosina 2016 -17. Hankkeen vaiheita ovat työn mukaan räätälöityvän sähköisen työterveyskyselyn laatiminen. Siihen teknologian alustan ja työkalun tekee Csam Finland Oy. Toisessa vaiheessa kyselyn taakse rakennetaan ”älyä”, jonka perusteella vastaaja saa ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi esimerkiksi sähköisiä valmennuksia. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan sähköisen valmennuksen kokonaisuuksia työn ja terveyden yhteyksistä (mm. metalliala, kauppa, yötyö, näyttöpäätetyö). Hankkeen ominaispiirre on yhteiskehittely ja kaikki hyötyvät toisen yksikön ideoimista osa-alueista.
Kehitystyön tavoitteena on soveltuvilta osin muuttaa työterveystarkastusprosessia digitaaliseksi etenkin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Mallissa työterveystarkastus alkaa portaalissa tehtävällä seulovalla, työn mukaan räätälöityvällä kyselyllä, jonka täytettyään työntekijä saa alustavia ohjeita ja linkkejä verkkovalmennuksiin. Esikyselyn pohjalta voidaan kohdentaa työterveyshuollossa tapahtuvia käyntejä ja/tai tutkimuksia. Mikäli työ on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työ, tarjoutuu portaalissa asiakastyöntekijälle sen alan/altisteen mukainen verkkovalmennus. Verkkovalmennuksia on esimerkiksi seuraavia: yötyö, metalliala, näyttöpäätetyö, kauppa. Työterveyshoitaja ja/tai lääkäri seuraa taustalla prosessin etenemistä ja voi antaa tukeaan viestien, videovastaanotolla, chatin tai käynnein kasvotusten. Sähköiset valmennukset mahdollistavat käyttäjäasiakkaalle sen, että hän voi käydä sen omassa tahdissa ja tarvittaessa kysyä tukea ammattilaiselta. Nykyisessä toimintatavassa nämä hoidetaan pääosin käynneillä annettavalla neuvonnalla ja ohjauksella. Tässä haasteena on pystyykö käyttäjäasiakas omaksumaan kaiken käynnillä ja annettu ohjaus ja neuvonta voi vaihdella henkilöstä toiseen. Digitaalisuudella pyritään nostamaan laatua ja kohdentamaan työterveystarkastustoimintaa vaikuttavammaksi.
Sähköisten terveystarkastuskyselyjen ennustearvo tulevaan työkyvyttömyyteen ja kyselyjen perusteella käynnistyvien suunnattujen terveystarkastusten vaikuttavuus
Toteutus: yhteishankkeena Tampereen Yliopisto, Evalua, Terveystalo
Kirjoittajat: Minna Pihlajamäki, Simo Taimela, Heikki Arola, Heini Ahveninen, Jyrki Ollikainen, Jukka Uitti
minna.pihlajamäki (ät) terveystalo.com
Minna Pihlajamäki on työterveyshuollon erikoislääkäri, kouluttajalääkäri ja toimii työterveyshuollon johtavana ylilääkärinä Terveystalossa. Pihlajamäki on myös tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa.
Tausta: Terveystarkastukset ovat työterveyshuollon keskeinen toimintatapa selvittää työntekijöiden turvallisuus- ja terveysriskejä, terveydentilaa ja työkykyä. Terveystarkastuksen päätavoitteita ovat työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tukeminen. Terveystarkastuksen tehtävänä on myös työkyvyttömyyden ehkäisy, eli seurata jatkuvasti ja suunnitelmallisesti työntekijän työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tarttua työkyvyn heikentymiseen tai heikentymisen merkkeihin varhaisessa vaiheessa. Terveystarkastusten sisältö ja lausunnot niistä ovat työterveyshuollon erikoislääkärin vastuulla tapahtuvaa toimintaa. Käytännössä terveystarkastukset toteuttaa suurelta osin työterveyshoitaja, jolta saattaa kulua aikaa yhteen tarkastukseen n. 1,5 tuntia. Työterveyshoitajan työaikaa kuluu myös kutsuihin ja ajankäytön suunnitteluun. Tietojärjestelmät eivät yleensä ole mahdollistaneet systemaattista vaikutusten seurantaa siitä, miten suositellut toimenpiteet tai elämäntapamuutokset toteutuvat. Näin ollen terveystarkastusten hyöty voi jäädä epäselväksi sekä tekijälle että kohdehenkilölle, mutta samoin myös maksavalle asiakasorganisaatiolle.
Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko terveystarkastuksia täydentää tai osin korvata sähköisin standardoiduin kyselyin. Erityisesti tulee arvioida hyöty niistä kyselyistä, joilla on todettu olevan yhteyttä ja ennustearvoa työkyvyttömyyden ilmenemiseen. Kyselyiden käytöllä voidaan vaikuttaa terveystarkastustoiminnan kustannusvaikuttavuuteen. Tutkimuksen tavoitteina ovat: 1.Selvittää ennustavatko aiemmissa tutkimuksissa lupaaviksi osoittautuneet Sante Terveyskysely ja TyöOptimi –kysely tulevaa työkyvyttömyyttä. 2. Tutkia näiden kyselyjen tulosten perusteella muodostetuille alaryhmille suunnattujen terveystarkastusten vaikuttavuutta ja vaikutusta muovaavia tekijöitä.
Metodologia: Tutkimusasetelmana on prospektiivisesti kerätyn (rekisteri)tiedon retrospektiivinen tarkastelu. Tutkimuksessa hyödynnetään vuosina 2009–2015 kerättyjen Sante terveyskyselyjen ja TyöOptimi-kyselyjen tuloksia, Terveystalon potilastietojärjestelmään kirjattuja merkintöjä mm. hoidoista ja terveyspalvelujen käytöstä sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeiden toteumasta.
Kysely liittyy terveystarkastukseen, mikäli jokin terveystarkastuskoodi seuraa kyselyä 6kk sisällä. Lyhytaikaista työkyvyttömyyttä vastemuuttujana tarkasteltaessa tilastollisessa mallinnuksessa käytetään kaksivaiheista (hurdle / ZINB / tms.) mallia, joka huomioi suuren osuuden henkilöitä, joilla ei ole sairauspoissaoloja lainkaan. Malli mahdollistaa sekoittavien tekijöiden huomioimisen tai vakioinnin.
Pitkäaikaista työkyvyttömyyttä tarkastellaan kumulatiivisen insidenssifunktion avulla. Terveyspalvelujen käyttöä tarkastellaan soveltuvin monimuuttujaregressiomallein.
Tulosten potentiaalinen merkitys: Tutkimus tuottaa uutta tietoa seulovien kyselyjen perusteella käynnistyvien terveystarkastusten arkivaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Arkivaikuttavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, mitä todellisessa elämässä tapahtuu, kun terveydenhuollon ammattilainen soveltaa tutkimusnäyttöä toiminnan vaikuttavuudesta ja yhdistää sen omaan kliiniseen kokemukseensa värittämään terveyden edistämiseen käytettäviä menetelmiä.
Tutkimus pystyy vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Kuinka hyvin kyselyjen tuomat ”liikennevalot” osoittavat nykyistä ja ennustavat tulevaa tilannetta? Minkälaisia hoito- ja kuntoutusprosesseja kyselylöydösten perusteella käynnistyy? Mikä on toimintamallilla saavutettu vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus?
Käyttöön tarvitaan tutkimukseen perustuvia seulovia menetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla on mahdollista arvioida, seurata ja edistää terveyttä ja työ- ja toimintakykyä yksilö-, ryhmä- ja väestötasolla.
POSTERIT
Terveysviestintää – viestintää terveydestä -akateemisen moduulin kehittäminen
Työryhmä:
Parviainen Heli, yliopisto-opettaja, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Heli.parviainen@uta.fi
Gerlander Maija, FT, yliopistonlehtori, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
Välikoski Tuula-Riitta, FT, dosentti, professori, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
Joronen Katja, TtT, dosentti, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Lindfors Pirjo, YTT, dosentti, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Seppä Satu, YTM, suunnittelija, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
Terveys on viestinnällistynyt ja mediasta on tullut tärkeä terveystiedon lähde. On esitetty, että jopa joka kymmenes mediajulkaisu käsittelee terveyttä tai hyvinvointia. Lisäksi perinteisten viestintäkanavien rinnalle on syntynyt sosiaalinen media, jossa ihmiset jakavat ja tulkitsevat terveystietoa sekä tukevat toisiaan. Terveysalan organisaatioilta ja niiden asiantuntijoilta odotetaan entistä tiiviimpää vuorovaikutusta sekä keskenään että kansalaisten ja asiakkaiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin kysymykset työllistävät yhä enemmän myös moniammatillisia ryhmiä, jotka päättävät ja valmistelevat asioita. Viestinnässä onkin seurattava, mistä ja miten ihmiset viestivät, millaisia tulkintoja asioille antavat ja on osallistuttava siellä, missä ihmiset ovat. Tämä kaikki edellyttää viestinnän ja terveyden välisten yhteyksien tuntemusta sekä vahvaa vuorovaikutusosaamista.
Tämä koulutuksen kehittämishanke tarttuu tähän tematiikkaan. Tampereen yliopiston Terveystieteiden ja Viestinnän, median ja teatterin yksiköt kehittivät akateemisen moduulikoulutuksen, joka on uusi avaus sekä terveysviestinnän aiheeseen että uudenlaiseen yhteistyöhön eri tieteenalojen välillä. Koulutuksen tavoitteena on, että sen suoritettuaan osallistuja tuntee terveysviestinnän lähtökohdat, keskeiset tutkimuskohteet ja keskeiset käsitteet, tuntee terveysviestinnän toimintakenttää ja tietolähteitä, ymmärtää viestinnän merkitystä osana terveyden edistämistä sekä osaa analysoida ja kehittää terveysviestinnän soveltamismahdollisuuksia erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri tasoilta yksilön, vuorovaikutussuhteen tai organisaation kannalta.
Koulutus on osa terveystieteiden, puheviestinnän ja journalistiikan maisteriopintojen syventäviä opintoja ja suunnattu myös työelämässä toimiville ja johtamiskoulutusta suorittaville erikoistuville lääkäreille maksullisena täydennyskoulutuksena. Koulutuksen laajuus on 5 opintopistettä ja siihen kuuluu orientaatio-osuus ja lähitapaamisia, oheiskirjallisuuteen perehtymistä, verkkotyöskentelyä ja pienryhmätehtäviä.
Pilottikoulutuksessa keväällä 2015 oli osallistujia kaikkiaan 26: maisteriopiskelijoita 19 ja 7 työelämässä toimivaa, joista 3 moniammatillisia johtamisopintoja suorittavaa erikoistuvaa lääkäriä ja 4 erilaisissa terveysviestinnän tehtävissä toimivaa ammattilaista. Kevään 2016 toteutuksessa osallistujia oli yhteensä 30, joista kuusi oli erikoistuvaa lääkäriä.
Posterissa esitellään koulutuksen rakenne, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Lisäksi kiteytetään osallistujien palaute ja koulutuksen kehittäjien jatkokehittämiskohteet.
Kompetenssien Kehittymisen Arviointi (KOKEA) työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa
Tekijät:
Asta Toivonen, Ritva Horppu, Kari Reijula
Erikoislääkärikoulutus on uudistumassa. Koulutuksessa ollaan kansainvälisestikin siirtymässä osaamisperustaiseen koulutusmalliin. Tällaisessa mallissa keskeistä on erikoisalakohtaisen ydinosaamisen määrittäminen. Keskeinen osaaminen näyttäytyy parhaiten alan keskeisissä toiminnoissa (Entrustable Professional Activities, EPA), joita erikoistujat koulutuksensa aikana oppivat suorittamaan. Linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaan oppimisen tavoitteiden, oppimismenetelmien ja arvioinnin tulee olla linjassa keskenään. Kun tavoitteet ja ydinosaaminen on tarkkaan määritetty, on tärkeää myös arvioida työssä oppimisen myötä karttuvaa osaamista.
Erikoislääkärikoulutuksessa oppiminen ja suurelta osin oppimisen arviointikin tapahtuvat koulutuspaikoilla työtä tehtäessä. Kouluttajalääkäri on keskeisessä roolissa oppimisen ohjaajana ja osaamisen kehittymisen arvioijana. Laadukkaalla arvioinnilla varmistetaan osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen arvioinnissa vuonna 2014 suositeltiin, että osaamisen arvioinnissa käytettäisiin monipuolisempia tapoja yleisesti käytetyn itsearvioinnin lisäksi. Arvioinnin kehittämisen kannalta on keskeistä selvittää, millä tavoin arviointia käytännössä toteutetaan. Koulutuksen laadun varmistamiseksi arviointijärjestelmä olisi myös hyvä kuvata kokonaisuudessaan.
KOKEA-projektin tavoitteena on:
1) Edesauttaa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ydinosaamisen ja keskeisten toimintojen määrittämistä
2) Selvittää arvioinnin toteutusta koulutuspaikoilla kyselyn ja fokusryhmähaastattelujen avulla
3) Ehdottaa keinoja osaamisen kehittymisen arvioinnin kehittämiseksi ja systematisoimiseksi
Projektissa ovat mukana työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen yksiköt Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Projektia koordinoi Helsingin yliopisto.