14.7.2015

Työterveyden hyvät käytännöt ja tutkimus – 2015

tutkimusTänä vuonna ensimmäistä kertaa Valtakunnallisessa seminaarissa olemme pyytäneet esityksiä ajankohtaisista hyvistä käytänteistä ja tutkimuksista. Näitä esitellään torstaina 26.11.2015 iltapäivällä. Posterit ovat nähtäväissä molempina päivinä juhlasalin perällä.

Abstraktit

Minna Harri-Mikkola, kouluttajalääkäri, Soisalon työterveys
Marianne Rytkönen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Erikoistuvien lääkäreiden ohjaus etäyhteydellä
posteri

Kuvaamme esityksessämme työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen järjestämistä Lync-etäyhteyden avulla.  Soisalon työterveys on Pohjois-Savossa 13 kunnan alueella toimiva kunnallinen liikelaitos. Erikoistuvat lääkärit sekä kouluttajalääkäri työskentelevät kaikki eri toimipisteissä ja välimatkaa erikoistuvan lääkärin ja kouluttajan toimipisteillä voi olla 130 km. Pitkien etäisyyksien johdosta erikoistuvien lääkäreiden ohjauskeskustelujen järjestäminen oli haasteellista. Aloitimme syksyllä 2013 Lync-etäyhteyden käytön ohjauskeskustelujen toteuttamisessa ongelman ratkaisemiseksi/helpottamiseksi. Kuvaamme esityksessä taustaa etäohjauksen aloittamiselle, miten etäyhteyden käyttöön otto tapahtuu ja mitä välineitä käyttöön ottoon tarvitaan. Lisäksi esitämme, miten ohjauskeskustelut toteutetaan käytännössä ja tuomme esille kokemuksiamme etäohjauksen eroista kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen. Kuvaamme kokemuksiamme etäohjauksen käytöstä, sillä saavutettavia etuja sekä menetelmään liittyviä rajoitteita.

Jarmo Heikkinen, kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto
Rautatielääkärit työterveyslääkäreinä ennen 1950-lukua
posteri

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää rautatielääkäreiden merkitystä työterveyshuollon kehittymiselle maassamme. Aineistona käytettiin VR:n historiikkeja vv. 1857-2012, joista etsittiin kaikki terveydenhuoltoa koskevat maininnat.  Terveydenhuollon järjestämisestä piirtyi selkeä kuva. VR järjesti sairaanhoitoa jo ensimmäiselle ratarakennukselle v. 1857 sisältäen sairastupa- ja sairaalapalvelut. Liikennöintiin osallistuvan henkilöstön terveystarkastukset alkoivat v. 1878, kun Rautatiehallitus vahvisti ”Säännöt sairashoitoa varten Suomen valtionrautateillä”. 1900-luvun alussa rautatiet jaettiin 104 lääkäripiiriin ja jokaiseen piiriin palkattiin osa-aikainen lääkäri – näin kaikista Suomen lääkäreistä v. 1910 rautatielääkäreinä toimi 20 %. Vuonna 1908 VR palkkasi ensimmäisen ylilääkärin Alexander Lönnqvistin – samalla syntyi ensimmäinen yhtenäisesti johdettu ”työterveyslääkäriasemaketju”. Rautatielääkäreiden yhdistys perustettiin v. 1917 ensimmäisenä työterveyslääkäriyhdistyksenä maassamme. VR:n psykoteknillinen laboratorio perustettiin v. 1922, työn tehokkuutta ja mitoituksia tutkiva työntutkimustoimisto 1940-luvulla, ensimmäinen työsuojeluinsinööri palkattiin vuonna 1954. Terveydenhuoltoa tuki VR:n laaja vapaaehtoinen sosiaalinen toiminta. Rautatielääkäreiden toiminta on huonoa tunnettuuttaan selvästi merkittävämpi osa työlääketieteen, työterveyshuollon ja profession historiaa maassamme. Samalla se on ollut rautatiehenkilöstölle poikkeuksellinen työsuhde-etu.

Pirjo Juvonen-Posti, tutkija, Työterveyslaitos
Riitta Seppänen-Järvelä, johtava tutkija, Kela tutkimusosasto
Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos
Minna Savinainen, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Maire Laaksonen, ylilääkäri, Työterveyslaitos
Simo Kaleva, tutkija, Työterveyslaitos
Työterveysyhteistyö kuntoutumisen mahdollistajana
suullinen esitys

Kela kehitti uutta kuntoutusmallia vuosina 2012-2014. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista työterveysyhteistyö oli ja miten monitoimijainen yhteistyö toteutui ja mitä seuraamuksia sillä oli kuntoutuksen toteutukseen? Tutkimusaineisto muodostettiin kymmenestä työpaikasta, joissa toteutettiin henkilöstöhallinnon edustajien haastattelu. Näiden työpaikkojen työterveyshuollon edustajien näkemyksiä koottiin työterveyshuollon edustajille lähetetyistä alku- ja loppukyselystä sekä ryhmähaastatteluista. Työntekijäkohtaisesta yhteistyöstä saatiin tietoa viiden kuntoutujan kohdalta. Tapauskohtaiseen työterveysyhteistyön tarkasteluun päästiin monimenetelmällisen ja moninäkökulmaisen samoihin tutkimuskysymyksiin vastaavan aineiston kautta. Tämän tutkimuksen aineisto toi esille, että työterveysyhteistyössä ollaan vaihtelevasti selvillä henkilöstön tilanteesta ja kuntoutustarpeesta. Kriittisiä vaiheita, joissa tarvittava tieto ei siirry ja meneillään olevat prosessit voivat keskeytyä, näyttävät olevan henkilöhallinnon asiantuntijan vaihtuminen ja /tai työterveyshuollon palvelutuottajan vaihtuminen. Vaikka henkilöstöhallinto oli aktiivinen, ei se kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki esimiehet olisivat olleet valmiita yhteistoimintaan. Myös työterveyshuoltoyksiköiden ja siellä toimivien jäsennystä aktiivisesta roolista ja toiminnasta työssä jatkamisen ja työkyvyn tukemisen koordinaatio- ja seurantatehtävässä tulee edelleen kehittää.

Liisa Lappalainen, työterveyslääkäri, Vantaan Työterveys liikelaitos
Työkyky-yhteistyö ja neuvottelut esimiehen välineenä ratkoa työkykyongelmia
suullinen esitys

Tässä esimiehille suunnatussa kyselytutkimuksessa on tarkoituksena tunnistaa, millaisista elementeistä työkyky-yhteistyö ja neuvottelut rakentuvat ja millaisista osatekijöistä esimiehet kokevat eniten hyötyä tukiessaan työntekijänsä työkykyä. Kysely lähetettiin 630 esimiehelle 2015. Kysyttynä ajanjaksona neuvotteluihin oli osallistunut 10-12 työterveyslääkäriä. Vastaajia oli 256 (41%). Näistä 135:lla oli kokemusta työkykyneuvottelusta. Vastaajista n. 50% koki koulutuksensa käsitellä työkykyasioita riittäväksi.  Alle viidennes vastaajista ei ollut saanut koulutusta lankaan. Tärkeinä neuvottelun onnistumisen osatekijänä alustavan analyysin mukaan nousivat esiin esimiehen oma riittävä valmistautuminen neuvotteluun sekä se, että neuvottelussa johtopäätökset todettiin riittävän selkeästi. Luottamusta työterveyshuoltoon heikensi merkittävästi kokemus, että työterveyshuolto ei kuullut neuvottelussa esimiehen näkökulmaa.

Helena Miranda, erikoistuja, kipututkija ja työterveyden dosentti, Helsingin kaupungin Työterveyskeskus
Kipu ja työkyky-hankkeen esittely
suullinen esitys

”Pain and Work Disability” is a newly developed project with the aim of systematically improving pain management in OH settings in order to reduce work disability  The project includes following modules: enhancing the use of comprehensive pain management tools (particularly non-pharmacological); screening systematically ”yellow flags” to detect high risk disability cases; finding alternatives for full-time sick leave (fit note, part-time sick leave etc.); creating common guidelines for sick leave prescribing; providing direct access to physiotherapist (self-referral); enhancing the use of cognitive functional therapy among physiotherapists; educating upper management, supervisors and employees; launching pain management groups etc.

Kari Mölsä, työterveyshuollon erikoislääkäri, koulutusvastaava, kouluttajalääkäri, Terveystalo Porvoo
Viemärisukitustyö ja epoksiammattitautien ehkäisy työterveyshuollon asiakasyrityksissä
suullinen esitys

Asiakasyrityksessäni toukokuussa 2010 kolme työntekijä altistui kovettumattomalle epoksille poikkeavassa työtilanteessa ja he kaikki saivat iho-oireita. Käynnistettiin yhteistyö ammattitautien ehkäisyksi. Yritys oli vasta meille tullut ja tehtiin perustyöpaikkaselvitys kesäkuussa 2010. Soitin TTL:lle Timo Tuomelle toukokuussa 2010: suojautumisohjeita tulisi laatia ja hän lupasi selvittää tätä alan toimijoiden kanssa. Ehdotin, että yritys konsultoisi Työterveyslaitosta ja prosessi johti TTL:n ohjeisiin yritykselle. Sittemmin meille tuli 5.2010-6.2013 välisenä aikana 8 kpl  ammatti-ihotautiepäilyä kyseisestä yrityksestä. Suurimman osan löysin akuuttien sairaus-vastaanottokäyntien yhteydessä. Tiimimme olin myös kouluttanut näitä erityisesti havaitsemaan. Koulutettava erikoistuvani piti näitä opettavaisina tapauksina. Toukokuussa 2013 oli Työterveyslaitoksella valmistunut malliratkaisut viemärisukitustöihin. Pyydettiin TTL:n työhyg. Erja Mäkelä yritykseen ja pidettiin henkilöstölle yhdessä tilaisuus lokakuussa 2013. Yritys päivitti suojausohjeensa. Koska tupakointi voi vaikuttaa altistumiseen, on henkilöstöä kannustettu tupakoinnin lopettamiseen. Olin mukana Työterveyslaitoksen epoksiprojektin ohjausryhmässä ja tämän tiimoilta ehdotin nolla-ammattitautiprojektia asiakasyritykseeni. Vakuutusyhtiö tuli mukaan ja tuore Epoksi-kansio esiteltiin asiakasyritykselleni toukokuussa 2015, mukana oli TTL työhyg. Erja Mäkelä.

Kristina Rajala, MSc (Health Care), Training Planner, Työterveyslaitos
Utilizing developmental work research methods in multicultural work communities
posteri

Introduction: Multiculturalism is continuously increasing in the Finnish working life. The purpose of this study was to describe occupational health personnel’s experiences of using developmental work research methods in multicultural work communities. Material and methods: The qualitative study was conducted in two OHS units that had used developmental work research methods in supporting their client organizations with personnel from varying ethnical backgrounds. The research material consisted of four semi-structured interviews. One occupational health nurse and one occupational physician from both of the OHS units participated in the interviews. The material was analyzed by Giorgi’s analysis method. Results: The occupational health personnel perceived developmental work research methods appropriate for revealing cultural practices that cause confusion, and the inability of the management to take into account cultural differences.  Conclusions: OHS professionals need more up to date information about multiculturalism and methods to understand what is happening in multicultural workplaces and how their performance can be promoted. The developmental work research methods meets needs of the the multicultural work communities and seem to work there. Thus, the methods should be included in the basic education of OHS personnel. Furthermore, there is a need to discuss the reimbursement policy of OHS costs in order to support utilizing new working methods in OHS.

Jarmo Rantonen, MD, kouluttajalääkäri, Työterveyslaitos & South Karelian Institute, Lappeenranta University of Technology
J. Karppinen, MD, PhD, Työterveyslaitos & Medical Research Center Oulu, Oulun yliopisto & Oulun yliopistollinen sairaala
A. Vehtari, DSc(Tech), Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, Aalto yliopisto
S. Luoto, MD, PhD, Department of Physical Medicine and Rehabilitation, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
E. Viikari-Juntura, MD, PhD, Työterveyslaitos
M. Hupli, MD, PhD, Department of Physical Medicine and Rehabilitation, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
A. Malmivaara, MD, PhD, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus -yksikkö
S. Taimela, MD, PhD, Evalua International & Department of Public Health, University of Helsinki
Cost-effectiveness of providing patients with information on managing mild low-back symptoms
posteri

Objectives: Clinical effectiveness and cost-effectiveness (CE) of patient information in mild low back pain (LBP) in the occupational health (OH) setting. Methods: Cohort of employees (312, aged <57) with non-specific, mild LBP (Visual Analogue Scale between 10 – 34 mm) was selected from the employee survey respondents (n=2480; response rate 71%). A random sample, representing the natural course of LBP (NC, n=83; no intervention), was extracted from the cohort as a control. Remaining employees were invited (181 included, 47 declined, one excluded) into a randomised controlled study with two intervention arms (“Booklet”; n=92 and “Combined”; n=89). All participants received the “Back Book” patient information booklet and in Combined, also an individual verbal review of the booklet. Physical impairment (PHI), LBP, sickness absence (SA) and CE analysis from the health care perspective were evaluated two years later. Multiple imputation was used in case of missing values. Results: In comparison to NC, the mean avoided SA days in the Booklet arm were -3.5 [-10.0 – 3.8] and Combined -0.4 [-7.5 – 7.8]. Mean savings were -196€ [95%CI: -308 – -96] and -107€ [95%CI:-258 – 61], respectively. PHI decreased in both interventions. Conclusions: Both patient information arms reduced HC costs and physical impairment. Booklet was cost-effective in comparison to NC. Combined was ineffective. Booklet information is recommended for employees who report mild LBP in the OH setting.

Jani Ruotsalainen, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Erikoistuva lääkäri tutkimustiedon tiivistäjänä
suullinen esitys

Näyttöön perustuvan lääketieteen ajatus on, että hoitopäätösten tukena käytetään tuoreinta ja luotettavinta saatavilla olevaa tutkimustietoa. Käytännössä tämä voi olla hankalaa mm. ajan puutteen ja kielimuurin takia. Näytönastekatsaukset (NAKit) ovat Duodecimin julkaisemia lyhyitä suomenkielisiä tiivistelmiä tutkimuksista ja niiden tuloksista. NAKeja käytetään Terveysportissa julkaistuissa Lääkärin Käsikirjassa ja muissa vastaavissa näyttöön perustuvissa tietotuotteissa hoitosuositusten perusteina. Kuopiossa olemme opettaneet vuodesta 2013 alkaen Työterveyslaitoksella erikoistumisjaksoaan suorittaneita lääkäreitä tekemään NAKeja työterveysaiheisista Cochrane-katsauksista. Meillä on opetukseen hyvät edellytykset koska itse vastaamme kyseisten katsausten tuotannosta ja julkaisemisesta. NAKia tehdessään erikoistuva lääkäri joutuu tekemään ja perustelemaan oman arvionsa katsauksessa esitetyn näytön vahvuudesta sekä esittämään huomioita tulosten sovellettavuudesta Suomeen. Lopputulos ei siis ole vain suora käännös katsauksen englanninkielisestä abstraktista. Tähän mennessä kaikki tehtävän suorittaneet erikoistuvat lääkärit ovat olleet mielissään tilaisuudesta verestää epidemiologian osaamista ja tehdä tutkimustulosten tulkintaa. Duodecim on myös ollut tyytyväinen tuotoksiin. Työterveyslaitoksella on käyty alustavia keskusteluja toiminnan laajentamisesta valtakunnalliseksi tallennettujen luentojen ja videoyhteyksien avulla.

Lena Selänne, verkkopedagogiikan asiantuntija, Helsingin yliopisto
Marianne Rytkönen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Asta Toivonen, koordinaattori, Helsingin yliopisto
Tutki ja kehitä! – Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämishankkeita
posteri

Koulutustarjonnan laadunarviointi Työterveyshuollon virtuaaliyliopistossa (TTHVYO)
Mistä on hyvät verkkokurssit tehty? Virtuaaliyliopiston kursseille määritettiin n. 40 laatukriteeriä, jotka jaettiin hallinnollisiin, teknisiin ja sisältöön liittyviin. Laatukriteereiden toimivuutta testattiin 15 ohjatussa ja 10 itseopiskelukurssissa. Tulokset osoittivat, että mm. tieto kurssin tekijöistä, kurssikuvaus ja avainsanat oli hyvin määritelty. Huomiota pitäisi kiinnittää ohjaukseen, arviointikriteereihin ja vastapalautteen antoon. Kursseihin pitäisi myös lisätä enemmän ohjeistusta kouluttajalääkäreille. Laatukriteerien käyttöä on testattu koulutuksissa ja jatkossa sitä tullaan hyödyntämään kaikkien kurssien laadun kehittämisessä.
Virtuaaliyliopiston kurssien ajankäyttö
Tämän tutkimuksen avulla selvitetään TTHVYO:n kurssien suorittamiseen käytettävää aikaa, johon kuuluu kurssin materiaalien läpikäyminen, lähipäivään osallistuminen ja kurssitehtävien tekeminen. Verkkokurssien ajankäyttöä arvioidaan mitoituskehikon avulla, kurssien osallistujille kohdennetuilla kyselyillä ja Moodlen lokitietojen avulla. Tavoitteena on selvittää vastaako etukäteen arvioitu kursseihin tarvittava aika opiskelijoiden itse arvioimaan ja Moodlen lokitiedoista saatuun aikaan. Tutkimus auttaa koulutuksen järjestäjiä kurssisuunnittelussa sekä kurssien osallistujia suunnittelemaan omaa ajankäyttöään.
Taitava toimija
Hankkeessa selvitetään laadullisen tutkimuksen keinoin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen toteutumista koulutuspaikoilla ja sen tavoitteena on tukea työssä oppimista. Alustavien tulosten mukaan koulutuspaikat arvostavat asemaansa koulutuksen toteuttajina. Koulutustoimintaa edistävinä tekijöinä toimii koulutusmyönteisyys ja sitoutuneisuus koulutustoimintaan, suunnitelmallisuus sekä koulutuksesta saatavat koulutuskorvaukset. Koulutustoiminnan haasteina koetaan aikaresurssien rajallisuus ja työhön liittyvä tulosvastuisuus. TTHVYO koetaan koulutusta edistävänä tekijänä, mutta sen käyttämisessä on yhä haasteita. Koulutustoimintaa voidaan aineiston perusteella tukea mm. pedagogisen koulutuksen ja alan ammattikäytäntöihin liittyvän ajankohtaisen tiedon keinoin.
Kouluttajalääkärin ja erikoistujan ohjaustapaamiset
Erikoistuvan lääkärin ohjaaminen on kouluttajalääkärin ydintehtävä. Kouluttajalääkäri antaa erikoistuvalle lääkärille henkilökohtaista ohjausta vähintään kaksi tuntia viikossa. Käytännössä jokainen kouluttajalääkäri rakentaa ohjauksensa omalla yksilöllisellä tavallaan. Tarkoituksena on selvittää millaisista sisällöistä kouluttajalääkärin ja erikoistujan välinen ohjaustapahtuma koostuu. Tutkimuksen avulla mallinnetaan ohjauskäytäntöjä ja vahvistetaan siten kouluttajalääkärien ohjaustyön pedagogista osaamista.

Jari Stengård, kouluttajalääkäri, Työterveyslaitos
Työterveyslaitos-jakson kehittäminen
suullinen esitys

Työterveyshuollon erikoislääkärin koulutukseen kuuluu elimellisenä osana puolen vuoden työskentely Työterveyslaitoksessa. Se voi tapahtua Helsingissä tai jossakin Työterveyslaitoksen neljästä aluetoimipisteestä. Lisäksi sen voi suorittaa neljässä keskussairaalassa, joissa on työlääketieteen poliklinikka.  Työterveyslaitoksessa on meneillään koulutuksen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on taata kaikille TTL-jaksolle tulevalle erikoistujalla mahdollisimman samanlainen koulutus riippumatta siitä missä hän sen suorittaa.   Tässä esityksessä kerrotaan kehitystyön tämän hetkisestä tilanteesta.

Kati Utriainen, TtT, suunnittelija, Oulun Työterveys liikelaitos & Oulun yliopisto
Silja Komulainen, LT, työterveyshuollon el, kehittämispäällikkö, Oulun Työterveys liikelaitos
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ohjauskäytännöt Oulun Työterveydessä
posteri

Erikoislääkärikoulutusta ohjeistavat prosessit on laadittu osana laatujärjestelmän kehittämistä. Kuvausten laadintaan ovat osallistuneet vastuuhenkilöiden lisäksi kaikki viisi kouluttajalääkäriä ja yksi työterveyshuoltojaksoa suorittava erikoistuja. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti. Yksikön sisäisessä intrassa on oma sivustonsa toiminnan kuvaukselle, josta löytyvät linkit keskeisiin välineisiin (TTHVYO:n www-sivu, Moodle, lokikirja, perjantaimeeting). Intrassa on työtila kouluttajalääkäreille, jossa on kuvattuna ohjaus- ja arviointivälineitä. Erikoistuville on seminaariohjelma, joka aikataulutetaan puolivuosittain eteenpäin ajankohtaisia substanssiteemoja valiten. Erikoistujille osallistuminen seminaareihin (4 seminaaria lukukaudessa) on osa työterveyshuoltojaksoa. Erikoistujat pitävät työterveyshuoltojakson aikana kaksi seminaariesitystä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa työterveyshuollon substanssiosaamisen tueksi ja kehittää erikoistuvien taitoja suunnitella ja toteuttaa erilaisia opetus- ja ohjaustilanteita työpaikoilla. Seminaarin suunnittelu on ohjeistettu intrassa ja toteutuksessa pyritään osallistujia aktivoiviin työtapoihin. Kouluttajat vastaavat koulutuksen vaatimusten toteutumisesta ja raportoivat tästä puolivuosittain vastuuhenkilölle. Kaikki ovat suorittaneet Kouluttajalääkärin ohjaustaidot – koulutuksen Oulun yliopistossa, jonka myötä heillä on valmiudet pedagogisesti laadukkaiden ohjausmenetelmien käyttöön.